maanantai 28. maaliskuuta 2011

Kevättä rinnassa!


Hei vaan blogiseni, jonka olen aivan autuaallisesti unhoittanut ja ignoorannut vailla kunnon syytä, mutta joka nyt näin kevään korvalla taas saa palata takaisin elävän kirjoihin! :)

Ensimmäisenä haluan mainita, etten enää asu pienessä ja vailla luonnonvaloa olevassa huoneessa. Kun meiltä jälleen muutti yksi kämppis pois helmi-maaliskuun vaihteessa ja kun satuin eksymään tähän valoisaan huoneeseen eräänä auringoisena ja lämpimänä päivänä, en voinut vastuutaa kiusausta soittaa vuokraisännälle ja kysyä voisinko vaihtaa huoneita. Ja niinhän siinä sitten kävi, että maaliskuun ensimmäisinä päivinä muutin tavarani isompaan ja kivempaan huoneeseen, joka kaiken lisäksi sijaitsee Annun huonetta vastapaatä, joten meillä on täällä pieni Suomi-nurkkaus :D Paljon kalliimmaksihan tämä tulee mutta huoneessa on jopa pieni takkakin, joka siis ei enää ole toiminnassa, ja ranskalainen parveke, joten onhan se aivan toisenlaista asua tässä huoneessa. Innolla odotan kun kevät pääsee niin pitkälle, että aurinkoa ja lämpöä riittää ja pääsen istuskelemaan parvekkeelleni aurinkoon. Vielä näitä päiviä ei siis kovin montaa ole ollut. Espanjan kevät on tähän asti ilmoiltaan ollut aika kylmä ja sateinen, mutta jo tällä viikolla pitäisi tulla jo todella lämpimiä päiviä. Vihreetä täällä alkaa jo olemaan, sen huomaa varsinkin aina kun matkustamme junalla kaupungin ulkopuolelle meijän yliopistolle ja kun astumme pois junasta Autonoman pihalle, meitä tervehtii tuoksullaan niin vastaleikattu nurmi kuin myös muutamat kukkaset ja käsittääkseni kirsikkapuun kukat. Tiedän, että yliopistolta napaamani kuvat eivät oikein tue tätä kuvaustani, mutta voin myöhemmin keväällä sitten laittaa kivempia kuvia, kunhan puihinkin ensin on tullut lehdet.
 


Facultad de Filosofia y Letras eli Filosofian ja
Kirjainten tiedekunta, mihin siis kieletkin kuuluvat

Toki voin kertoa lukuisista eroista niin espanjalaisen ja suomalaisen koulujärjestelmän välillä kuin ihan arkipäiväistenkin asioiden välillä, mutta tähän väliin totean, että jollain tapaa elämä on ihan samanlaista täällä kuin Suomessakin; sama (opiskelijan)arki se tulee vastaan täälläkin. Aamulla on noustava aikaisin luennoille, päivä menee yrittäessä jaksaa ja ymmärtää kaikki asiat luennoilla ja välillä on paljon läksyjä, joista muutamista ryhmätehtävistä olen tällä hetkellä pahasti jäljessä. Itseasiassa meillä on täällä yllättävän paljon ryhmätyöskentelyä, mikä on sekä hyvä että huono juttu. Itse tykkään yleensä toimia ryhmässä varsinkin jos aihe on kiinnostava mieluummin kuin kirjoittaa pitkiä esseitä, mutta ryhmän tapaamisienjärjestely tuottaa päänvaivaa varsinkin kun yhdelläkin kurssilla meitä on 5 samassa ryhmässä ja aikataulut menee aina välillä pahasti päällekäin. Usemmilla kursseilla meillä on käytössä ns. pack, joka on siis paksu vihkonen, jossa on sitten sekä lukemisia, että tehtäviä tai sitten on molemmille erilliset vihot. Näitä myydään Reprografioissa eli kopio"kioskeissa", joissa voi pyytää kopioita tai ostaa kurssimateriaaleja. Kallein (ja paksuin) vihkonen maksoi lähes 14 euroa, joka on aika kallis siihen verrattuna, että Jyväskylässä kurssimateriaalit joko jaetaan tunneilla, lainataan kirjastosta tai ostetaan n. muutaman euron hintaan.

Niin kurssivalinnat on nyt lyöty lukkoon ja päädyin sitten suorittamaan 3 englannin kurssia ja yhden espanjankurssin, joka on siis vaihtareille tarkoitettu kurssi ja näistä kursseista yllättäen kaikista kivoin esimerkiksi siitä syystä, että meillä tosi kivat espanjalaiset opettajat, joiden avulla monimutkaisistakin kieliopin koukeroista tulee ehkä hieman helpompia. Englannin kursseista minulla on diskurssintutkimusta (Discourse Analysis in English), englannin kielen historiaa (History of the English Language) ja yksi kirjallisuus kurssi, jossa lähinnä käsitellään runoutta, hui. Historian kurssin luovutin, koska luennot ei olleet kovin hyödyllisiä (espanjaksi kun olivat) ja koska työmäärä tuolla kurssilla ylitti oman kipukynnnykseni. Suoritan sitten Suomessa taas enemmän. Opettajina on niin espanjalaisia kuin natiivejakin, esim. diskurssitutkimuksen opettaja on Briteistä. Espanjalaisilla ei täällä ole niin sanottua akateemista varttia (eli siis tunnit alkaa 15 yli kuten meillä Suomessa), vaan tunnit alkaa oikeastaan sillon kun kyseisen aineen opettaja saapuu paikalle, joten ikinä ei voi olla varma onko ajoissa vai myöhässä. Espanjalaisia opiskelijoita tämä ei kyllä huolestuta, koska lähinnä he saapuvat tunneille silloin kun itseä huvittaa, espanjalaisen aikakäsityksen mukaan kun ei nyt aina tarvii olla ihan ajoissa joka paikassa, ainakin kun kyse on epävirallisesta tapahtumasta. Voisin myös sanoa, että on hirmuikävä suomalaisia opiskelijaravintoloita kampuksella kuten Ilokiveä tai Lozzia. Täälläkin saa ruokaa halpaan hintaan kampuksen kahviloista ja ravintoloista; 5 euroon saa kahden ruokalajin lounaan, mutta ongelmana on että aina ei ruoka ole niin hyvää. Kaikki on aina uitettu öljyssä tai jossain rasvassa ja yleensä esim.kana tulee aina ranskalaisten kanssa, joihin koko espanja on ilmeisesti aika tottunut sillä ravintoloissa hyvin usein lisukkeena tulee ranskikset. Välillä ihan kivaa, mutta jo nyt alkaa kyllästymään siihen. Ravintoloissa on myös tyypillistä, että ainakin päiväsaikaa (=siestan aikaan) 2 ruokalajin annos maksaa n.10-12 euroa, johon siis kuuluu juoma ja jälkiruoka. Joka puolella siis näkee näitä Menu del Dia -nimisiä tarjouksia, ja päivisin ravintolat ovatkin täynnä töistään siestaa viettäviä ihmisiä.

Vaihtarin arkeen kuuluu tietysti myös ESN:n järkkäämät vaihtarireissut, joista nyt tähän menessä olemme osallistuneet kahdelle. 20 päivä helmikuuta suuntasimme kulkumme bussilla yhdessä muitten vaihtareitten kanssa kohti Toledoa, joka ei ole täältä Madridista kuin noin tunnin ajomatkan päässä. Toledo on siis historiallinen, pienempi kaupunki suuren Madridin kupeessa ja ehdottomasti vierailunarvoinen, varsinkin kun sinne pääse hyvin helposti esimerkiksi bussilla. Toledo oli upea pikku katuineen ja vanhoine rakennuksineen. Madridistakin löytyy vanhoja ja komeita taloja, kadedraaleja ja linnoja, mutta Toledoon tutustuessa tuntui kuin olisin tipahtanut suoraan keski-ajalle olihan Toledo Espanjan pääkaupunki ennen Madridia. Ensimmäisenä suuntasimme korkella kukkulalle, josta näki koko pienen kaupungin komeuden, mutta koska aamu oli sumuinen, kuvista yllättäen ei tullut niin hohdokkaita. Sen jälkeen ajoimme itse kaupunkiin ja vietimme päivän siellä käyskennellen ja tutustuimme paikkoihin meidän ESN-oppaiden avustuksella. Toledossa kadut ovat julman kapeita, mutta siitä huolimatta espanjalaiset kurvailevat siellä autoineen kuin kurjapäät. Löysimme myös monia kauppoja, joissa myytiin miekkoja tai muita vastaavia historiallisia esineitä, joka vain vahvisti mielikuvaani Toledon keskiaikaisista ritareista ja linnoista.
Panoraamakuva Toledosta

Las Fallas - Valencia

Toissa viikonloppuna 19. pvä maaliskuuta vaihdoimme sitten Madridin maisemat matkustaaksemme itärannikolle Valenciaan, jossa on vuosittain Las Fallas -karvevaalit. Meidän yliopistosta lähti 6 bussilastillista vaihtareita, joten voitte kuvitella, että varsinkin kun ilta alkoi hämärtyä Valenciassa oli porukkaa kuin sieniä sateella eli siis paljon. Koko höskähän kestää viikon ellei kauemminkin, mutta huipentuu viimeisenä launtaina eli juuri silloin ku me tupsahdimme paikalle. Jutun ideana on suuren suuret metallin ja jonkunlaisen paperimassan avulla rakennetut hahmot, joita on joka puolella kaupunkia ja jotka sitten keskiyöllä tai jälkeen poltetaan samaan aikaan mahtavien ilotulituksien kanssa. Osa rakennelmista oli kuin suoraan saduista napattuja, toisten taas kerrottiin olevan satiirisia tai esimerkiksi yhteiskuntakriittisiä ja joistain teoksista sen pystyikin huomaamaan erittäin helposti kun taas toiset aukeat varmaan vain niille, joilla on enemmän tietoa Espanjan poliittisista hahmoista, mutta hienoja ne joka tapauksessa oli! Matka Valenciaan kesti jopa yli 4 tuntia ja perille päästyämme kiertelimme jonkun aikaa keskustassa ja lounastimme ulkona. Pauketta ja savua riitti joka puolella sillä Fallasien aikaan on ilmeisesti sallittua paukautella kaikenmaailman paukkupanoita kaduilla (pikkupojille parasta aikaa vuodesta!). Koska olimme espanjalaisessa kaupungissa, joka sijaitsee rannikolla (toisin kuin Madrid), halusimme ehdottamasti nähdä playan eli beachin eli rannan ja niinpä pähkäilimmekin metrokartan kanssa että miten sinne pääsäisiin. Matka kesti n. puolituntia metrolla/ratikalla, mutta oli se sen arvoista kun sain vähäsen uittaa (kieroja) varpaitani Välimeressä. Illalla palloilimme lisää kaupungilla, pidimme piknikkiä puistossa ja yöllä sitten keräännyimme keskustaan ihmetteleen niitä roihuja, joita rakennelmien polttamisesta syntyi. Niin ja ilotulitukset oli myös hienoja! Bussi lähti takaisin 4 jälkeen yöllä ja kotona oltiin 10 aamulla ja kotona odotti oma pehmeä ja lämmin sänky, johon oli hyvä kellahtaa rankan reissun jälkeen.

Lopuksi vielä pari kuvaa polttamisista ja sitten jätänkin seuraavat jutut jo seuraavaan kertaan! :) Adios!

Ennen...


jälkeen.


tiistai 8. helmikuuta 2011

Koulunalkua ja elämänmenoa

Hola a todos! (Hei kaikille!)

Niinhän se sitten tuli tämäkin loma päätökseen ja tänään suuntasimme Annun kanssa ensimmäisille luennoille. Nämä reilut pari viikkoa meni todella nopeasti kaupunkia ja lähialueita kierrellen ja kaarrellen. Oli ihanaa edellisenä iltana tai saman päivän aamulla vain suunnitella, että mitä sitä sitten tehtäis ja mihin lähettäis. Onneksi ei tarvinnut kaikkea nähtävää tunkea tähän reiluun pariin viikkoon, sillä vaikka luennot nyt tänään alkoivatkin, on meillä vielä paaaaljon aikaa tutustua Madridiin ja espanjalaiseen elämään. Lisäksi kuun vaihteen jälkeen pääsin muuttamaan omaan huoneeseen (jeee!) ja näin ollen meidän yhteiselo samassa huoneessa loppui. Oma huoneeni on pitkän käytävän varressa, heti vessan vieressä ja siellä on ikkuna pienen pienelle sisäpihalle. Ikkunasta olen eniten onnellinen, vaikkei sieltä oikeastaan päivänvaloa vielä tuukaan ja vielä kun talvi on niin sieltä myös vetää (varsinkin öisin) ilkeästi. Välillä tuntuukin, että ulkona on lämpimämpää kuin sisällä, mutta mitä pidemälle kohti kevättä mennään, sitä lämpimämpiä myös öistä tulee ja ehkä joskus tulevaisuudessa minun ei enää tarvitse nukkua paksu huppari päällä! Kuten kuvista näkyy (ylhäällä oikealla ja alhaalla) niin huoneeni (yksi niistä ehkä 7 huoneesta) ei ole mitenkään hohdokas tai edes suuri, mutta eiköhän se 5 kuukautta mene tämmöisessä pienemmässäkin huoneessa.


Luennoista en tässä vaiheessa kirjoita kovinkaan paljoa, koska olen ollut vasta yhdellä. Tyydyn vain sanomaan, että ihan ok kai se oli. Englantiahan täällä opiskelen ja aamulla olikin pieni shokki, kun USA:n historiaa käsittelevän kurssin luennoitsija sanoi, että on parempi valtaosalle opiskelijoista, että pidän nämä luennot espanjaksi; materiaalit toki ovat englanniksi. Huomatessaan, että luennolla kuitenkin oli paljon vaihtareita, tyyppi skarppasi ja piti luennon kuitenkin englanniksi, mikä sinäsä on ihan hienoa, kun englannin oppiaineesta on kyse. Toki ei sekään nyt maata olisi kaatanut, jos luennot oisivatkin olleet espanjaksi. Oikeestaan se olisi ollu hienoa sen puolesta, että siinä olisi oppinut espanjaa taas lisää ja koska aihe on jonkin verran jo tuttu, niin taustatietojen ja englanninkielisten materiaalien avulla varmasti olisin pysynyt kärryillä. Odotan innolla, mitä muilla kaavailemillani luennoilla tapahtuu! Lisäksi ootan, että pääsee mukaan ESN:n (Erasmus Student Networkin) järjestämiin vaihtaritapahtumiin ja illanviettoihin. Huomenna ensimmäinen infotilaisuus. Päästiin myös Annun kanssa vaihtareille tarkoitetuille espanjankurssille, mikä on erittäin hienoa, sillä yliopiston nettisivuilla luki, että kaikille halukkaille ei valitettavasti riitä paikkoja kyseisellä kurssilla. Ensi viikosta alkaen opiskelemme siis espanjaa Espanjassa 3 tuntia viikoittain, ei ollenkaan huono asia tämä :)
Saatiin yliopistolta kiva kansio, kalenteri, karttoja ja infolehtisiä

Jottei tästä tulisi ihan tylsä kouluaiheinen päivitys, kerron vielä muutamia kohokohtia parilta ensimmäiseltä viikolta. Pääasiassa olemme kierrelleet Madridia niin paljon kun olemme vaan suinkaan ehtineet ja jaksaneet, mutta yksi sumuinen päivä suuntasimme kahden kaverin kanssa Madridista noin 60 km luoteeseen katsomaan 1500-luvulla rakennettua San Lorenzo de el Escorialin palatsi/luostari/linnoitusrakennelmaa. Itse linna oli upea, joskin vähän kolea, mutta itse pidin myös San Lorenzon kaupunginosasta. Yhtäkkiä ei enää oltukaan suurkaupungin vilskeessä, vaan vuoren kupeessa sijaitsevassa "pikkukapungissa".




Viime viikolla, kun suuntasimme Annun kanssa Madridin keskustan länsiosaan Casa de Campoon ja lähialuille, tuntui, että löysimme aivan uuden puolen Madridia. Casa de Campo itsessään on suuri alue, johon kuuluu mm. kuninkaallisia puistoja sekä pieni järvi, jonka ympäristössä oli paljon kahviloita ja ihanat lenkkipolut. Casa de Campoon päästäksemme ylitimme joen, jota en ees tiennyt Madridissa olevan ennen kuin sinne tupsahdimme. Samalla reissulla piipahdimme myös Campo del Morossa, joka on puisto aivan kuninkaanlinnan kupeessa. Linnassa ei olla vielä vierailtu, mutta onhan tässä vielä aikaa. Kunhan kevät etenee pitemmälle, myös kaikki puistikkoalueet näyttävät varmasti vielä hiennommilta, joten olemme lähes järkiään todenneet Annun kanssa, että tännekin pitää tulla vielä uudestaan, kun ilmat ovat lämmenneet ja lehdet ovat puussa. Päivän aikana tuli käveltyä varmasti lähemmäs 10 kilometria ja vaikka olinkin ihan puolikuollut kun päästiin kotiin, oli päivä kertakaikkiaan ihan mahtava. (Kuvassa Campo del Moro ja kuninkaanlinna)

Madrid on myös siitä uskomaton kaupunki, että täällä ei ikinä tiedä, mitä tulee vastaan seuraavaksi. Viime viikolla keskiviikkona, kun kävimme tekemässä yliopistolla espanjan kielen tasokokeen, jonka jälkeen oltiin ihan surupuserossa, kun vaikean kokeen jälkeen tajuttiin, ettei meidän espanjantaidot vielä mitenkään päätähuumaavia ole. Kaikki, jotka ovat espanjaa (tai ranskaa) lukeneet tietävät, miten vaikealta subjunktiivimuodot ja erityisesti niiden käyttäminen oikeassa paikassa tuntuu. No mut, kurssilla varmasti opimme niistä taas lisää ja nyt hairahduin ihan muualle alkuperäisestä aiheesta :D Tarkoitus on kertoa, miten keskustassa pyöriessämme satuimme suuntaamaan Plaza de Españalle, jossa yllätykseksemme törmäsimme kiinalaisen uuden vuoden juhliin. Juhlijoita (suurin osa kiinalaisia) oli varmaan muutama sata ja en yhtään ihmettele, sillä kiinalaistaustaisia maahanmuuttajia täällä näkee tosi paljon. Jopa parikin meidän lähikauppaa on aasialaisten pyörittämiä. Juhlamenot oli hienot ja olin onnellinen, että satuimme paikalle. Jos kuva olisi yhtään isompi, pystyisitte lavan taustalta erottamaan tekstin Feliz Año Nuevo Chino eli hyvää kiinalaista uutta vuotta :)

Loppuun täytyy vielä mainita, miten hieno ja lämmin viikonloppu täällä oli. Lauantai- ja sunnuntaipäivät vietettiin läheisessä Parque del Retirossa, joka on kaupungin luultavasti kuuluisin puisto. Sen pinta-ala on useampi neliökilometri ja siellä näkee niin lapsiperheitä, lenkkeilijöitä, futaajia kuin turistejakin. Lauantaina lenkkeiltiin auringonpaisteessa ja lämpöasteita oli varmasti ainakin 16 ja auringossa vielä enemmän. Sunnuntaina vietettiin piknikkiä nurmikolla (kuin Suomessa kesällä!) ja lämpömittari kohosi lähemmäs 20 astetta. Pystyi ihan helposti paistatteleen päivää teepaitasillaan, ah! Tämmöisiä päiviä lisää!

Nyt Madrid kiittää ja kuittaa! Lisää jänniä juttuja sitten taas ens kerralla ;) Loppuun laitan yhden hienon kuvan jostain sillasta, joka tuli vastaan kun kävelimme keskustasta länteen eli Casa de Campoon päin.



perjantai 28. tammikuuta 2011

Heips vaan kaikille!

Päivä 8 hiipii kohti loppuaan ja ajattelin nyt vihdoinkin aloittaa asioiden kokoamisen tänne blogiin. Ollaan oltu täällä tosiaan vasta reilu viikko, mutta niin paljon on jo kerennyt tapahtua siinä ajassa! En ees oikein tiedä, mistä aloittaa, mutta eihän toki kaikkea tarvitse yhteen postaukseen kirjoittaakaan. En sitten ole mikään kirjoittajatyyppi, ikinä en ole päiväkirjaakaan tai mitään vastaavaa saanut aikaiseksi, mutta katsotaan jos tästä nyt tulisi jotain :) Lisäki voisin huomauttaa, että matkalla en ole yksin vaan kaksin, sillä meitähän lähti Jyväskylästä kaksi kaverusta tänne, joten kun kirjotan monikossa "me" niin se on sit se Karhun Annu, johon viittaan ;)

Eli siis saavuimme tänne Madridiin keskiviikkoiltana 19. pvä ja tarkoitus on viettää täällä koko kevät aina kesäkuulle asti kunnes lukukausi on pulkassa. Täällä espanjassa on nyt tammikuulla menossa viime lukukauden tentit ja sit uusi alkaa helmikuussa. Meidänkin luennot alkavat siis 7 päivä ja koko helmikuun saamme kuulemma valita sopivia kursseja ja sitten vasta maaliskuussa päättää mitä halutaan. Kuullostaa just hyvältä!

Alun vaikeuksiltakaan ei olla vältytty. Meitä piti olla joku asunnolla vastassa, jotta pääsisimme sisään, mutta kun vihdoin pääsimme väsyneenä perille, lukuisista ovikellon painalluksista huolimatta kukaan ei tullut avaamaan. Soitettuamme vuokraisännälle, hänen ohjauksestaan, menimme vastapäiseen tarvernaan oottamaan, että joku tulee päästämään meidät sisään. No ei siinä mitään, koska hauskaa oli. Valitettavasti raha-asiatkaan eivät menneet aivan niinkuin sovittiin, mutta vuokra sentään on sen verran, mitä meille lupailtiinkin. Tämän tammikuunhan asumme samassa huoneessa, koska oma huoneeni (se pienempi) ei ole vielä vapaa. Tääl asuu 6 muutakin nuorta, joten vilinää ja vilskettä riittää :D Tääl on pitkiä käytäviä ja sit niitten varrella huoneita ja tietty vessa ja keittiö. Laitan kuvia sit jossain vaiheessa kämpästä ja paljon muustakin, ettei käy ihan tylsäksi tää. Kämpässä parasta on sen etäisyys keskustasta; alle kilometrin päässä on Sol, joka on siis Madrdin ihan ydinkeskusta ja semmonen isompi aukio. Kävellen siis pääsee 10 minuutissa aivan Madridin sydämeen ja tässä ympärilläkin on toki paljon hienoja katuja ja paljon nähtävää. Ollaan Annun kaa kävelty paljon ja välillä sitten liikuttu myös metrolla, mikä on helppoa ja kätevää. Pyritty kävelemään senkin takia paljon, että siten näkee sitten paljon muutakin kuin metrossa maan alla.

Ensi vaikutelma Madridista on ollut ehdottomasti positiivinen. Kaupunki on paljon nätimpi kuin osasin kuvitellakaan ja jatkuvasti huomaan ihailevani pikkukatuja ja niitä suurempiakin, pieniä puttiikkeja, arkkitehtuuria sekä tietysti espanjalaisia tavernoita ja ruokapaikkoja. Kuvia laittelen sitten myöhemmin. Täällä kaupungissa kyllä riittää varmasti nähtävää ja koettavaa niin paljon, että 5 kuukautta saattaa olla liian lyhyt aika. Haluasin myös piipahtaa Madridin ulkopuolella pienimmissä kaupungeissa, kuten Toledossa, ja ilmeisesti sinne myös pääsemme vaihtareille tarkoitetun matkan muodossa helmikuun 20. pvä, mutta siitä sitten enemmän kun se on ajankohtaista.

Valitettavasti on myös totta, että kun on miljoonakaupungista kyse, niin myös mukaan mahtuu sitten niitä surullisenkuuluisia laukkuvarkaitakin sekä muita epärehellisiä ihmisiä. Ite sain kokea tämän kantapään kautta, kun kahvilassa ollessani laukkuni varastettiin aivan jalkojeni juuresta! En ollu uskoa todeksi, kun tajusin, mitä oli tapahtunut. Siitä sitten poliisilaitokselle rikosilmoitusta tekemään, jonka sain ensin onneksi tehdä englanniksi puhelimitse, jonka jälkeen virkailija kutsui minut/meidät luokseen ja menimme läpi tapahtumat ja tarkistimme tiedot oikeiksi. Tämä keskustelu käytiinkin sitten ihan espanjaksi; onneksi poliisitäti oli mukava ja ymmärtäväinen. Syksystä asti täällä ollut Anna-Kaisa oli meille korvaamaton apu, koska vaikka espanjaa olemmekin opiskellut joitakin kursseja, on espanjankieliseen maahan ja arkeen tottuminen ottanut välillä koville. Täällähän ei englantia osata kovin hyvin, jos juuri ollenkaan, joten kevään aikana ei ainakaan espanjan harjoittelusta tule puute. Hienoa, että vihdoinkin tätä kaunista kieltä pääsee oppimaan sitten ihan kunnolla!

Loppuun laitan vielä yhden kuvan Solilta, josta jo puhuinkin. Kerron sitten seuraavassa postauksessa lisää kaikista asioista, mitä olemme täällä jo kokeneet ja nähneet, mutta nyt hyvät yöt ja heipat!